Veikka Volotinen. Nimi on noussut esiin tämän vuoden aikana boulderuutisissa tasaisen varmasti ja kiihtyvään tahtiin. Kun Jyväskylän kovat posset kertoivat nuorukaisen menevän vauhdilla heidän ohitseen, en malttanut olla soittamatta hänelle lyhyen haastattelun merkeissä. Odotusarvo 14-vuotiaalle nuorelle miehenalulle soittaessa on tietenkin se, että vastaukset tulevat murahduksina ja luultavasti yksitavuisina. Olin ilahduttavan väärässä. Keskustelutuokiosta jäi mukava maku suuhun ja käteen jäi myös terveisiä esimerkiksi boulderkisojen järjestäjille junnusarjojen mukana pitämisen puolesta. Lisäksi pohdinta junnumaajoukkueen yhteisestä leireilystä/ kisamuotoisista harjoituksista menee yhteen omankin ajatuksen kanssa siitä, miten kisakiipeilyn treenaamista/ tukemista kannattaisi kehittää. Jalat ovat Veikalla sen verran vahvan tuntuisesti maassa, että tulemme luultavasti kuulemaan hänestä vielä paljon lisää.
 |
| Nuoriherra Volotinen (joitain vuosia sitten) @Marko Kauko |
Kuka on Veikka
Volotinen?
Muuramelainen
14v. juniorikiipeilijä (-02). Käyn peruskoulun 8. luokkaa.
Paino/
Pituus/ Apinaindeksi?
56-57kg/
175cm/ +5cm. Viimeisen vuoden aikana mittaa tullut vissiin aika lailla lisää.
Apinaindeksi oli itsellekin yllätys, mitattiin ne tuolla fontsun reissulla.
Monta
leukaa menee/ paljon penkki?
Ei ole
hirveästi tullut leukoja vedeltyä, mutta varmaan jotain 15-17. Penkkiä ei ole
tullut kokeiltua vissiin koskaan.
Monta
vuotta olet kiipeillyt/ Missä aloittelit?
Aktiiviharrastajana
siitä saakka kun Boulderpaja tuli Jyväskylään reilut neljä vuotta sitten. Sitä
ennen oltiin isän kanssa käyty silloin tällöin Hutungissa, mutta tosi
epäsäännöllisesti. Junnuryhmää pajalla ei heti toiminnan alkuvaiheessa ollut, mutta parin vuoden jälkeen Lukkarin Jyrki laittoi sellaisen pystyyn. Porukassa kiipeileminen antoikin siinä vaiheessa harrastuksen alkua tekemiseen mukavasti puhtia. Nykyään tulee kyllä kiivettyä pääsääntöisesti aika lailla
omatoimisesti.
 |
| Pajalla @Marko Kauko |
Muita
harrastuksia?
Ennen
kiipeilyn aloittamista tuli pelattua pesistä ja salibandyä aktiivisesti
viitisen vuotta, mutta ne jäi kiipeilyharrastuksen myötä.
Missä
treenaat?
Pajalla
pääsääntöisesti. Kotona hyvin vähän. Jos ulkokiipeilyä pidetään treenaamisena,
niin keväästä syksyyn pihakiipeilyä Jyväskylän ympäristössä tosi aktiivisesti.
Treenaatko
jonkun ohjelman mukaan, vai fiilispohjalta?
Ei mulla
ole minkäänlaista ohjelmaa jonka mukaan treenailisin. Talviaikaan treenaan
sisällä varmaan noin 2-5 kertaa viikossa. Yleensä lämppäilen hyvin puolisen
tuntia, jonka jälkeen pyörin ympäri ja katson onko tullut uusia hyvännäköisiä
reittejä. Kiipeen ensin jonkin verran helpompia ja monesti sen jälkeen
projektoin jotain tiukempaa. En ole kokenut, että mistään oheisharjoitteista
olisi tässä iässä vielä suurempaa hyötyä.
Junnumaajoukkuerinki?
Mikä parasta?
Taidan
itsekin olla hiukan pihalla tuosta kuviosta vielä. Tällä hetkellä ei ilmeisesti
ole vielä virallista junnumaajoukkuerinkiä. Muutaman viikon päästä on tulossa
sellainen treeniviikonloppu, jossa on tarkoitus treenata kisatyyppisesti
juniorikiipeilyporukalla. Ilmeisesti sen viikonlopun jälkeen varsinainen
maajoukkuerinki kasataan.
Kesällä meillä
oli tuollainen kisaharjoituspäivä, kun Tonde Ranskasta saapui opettamaan
Suomeen reitintekoa. Santeri Turkulainen veti silloin sellaisen harjoituksen,
jossa opeteltiin jonkin verran kisataktiikkaa yms. Se oli tosi hyvä
harjoituspäivä ja jos kisakiipeilyä meinataan jotenkin tukea, niin tuollaisia
kisaharjoituksia voisi olla vaikka useamminkin.
Kesällä
osallistuin myös PM-junnukiipeilytapahtumaan Ahvenanmaalla. Se oli myös ihan
huippuretki. Kiivettiin Huhtikorven Roosan, Santerin ja Kosken Jarin ohjailemina
paljon reittejä pohjoismaisten kisakavereiden kanssa ja vietettiin mukavaa
aikaa.
 |
| Chillailua köyseilyn lomassa. @Jyrki Lukkari |
Parhaat
kisakokemukset?
Tällä
hetkellä kisaaminen ei ihan hirveästi kiinnosta, koska ei ole junnuille ei ole
juurikaan kisoja. Boulderliigan kisoista Voeman osakilpailu taisi viime vuonna
olla ainut, jossa oli erikseen junnusarja. Ei niissä tarvitsisi erikseen olla
edes finaaleja, vaan sijoitukset voisi tulla suoraan tuon Open-sarjan
sijoitusten mukaan. Olisi vaan hiukka motivoivampaa kisata, jos ei olisi
samassa sarjassa esimerkiksi Andyn ja Koposen Samin kanssa. Ne olisi myös hyviä
harjoituksia muitakin tulevia kisoja varten ja tulisi käytyä kiipeämässä hyviä
reittejä muuallakin, kuin omalla hallilla.
Tämän
vuoden PM-kisoista tuli opittua tosi paljon. Ne oli itselle ekat isot kisat. Karsinnoissa
tuli opittua strategiaa (mitä reittejä kannattaa kiivetä ja missä vaiheessa,
miten monta yrkkää ottaa…). Finaaliin pääsin 7. Sijalta, mutta varsinainen
sijoitus oli 8. Olin kuitenkin tosi tyytyväinen kisaan kokonaisuudessaan.
Finaaleita ennen jännitti todella paljon. Ei varsinaisesti katsojien takia,
vaan se miten tulee suoriuduttua. Kun viimein pääsi reiteille, niin jännitys
hävisi ja oli vaan tosi hauskaa. Itsellä ei vielä keväällä oikein paukut
riittäneet niihin finaalireitteihin (ne oli varmaan suunnilleen n. 7B:n
kantturoissa). Kaikki tuntui periaatteessa ihan kiivettäviltä, mutta tuli
tehtyä pikku virheitä ja luettua ne huonosti.
Parhaat
kiipeilypaikat/ reitit Jyväskylän tienoolla?
Suosikkireitti
Jyväskylästä on ehdottomasti Herkules 7B+. Hienon näköinen, tuntui vaikealle ja
lopussa on vielä pikkuisen kuumottava toppaus. Se meni keväällä yhdessä
sessiossa, kun sattui hyvä porukka ja tarpeeksi pädejä mukaan. Keljonkankaalla
hienoimmat mielestäni ovat Booty 7B+/C ja Superstylin 7B+. Booty oli itselle
eka napakampi reitti ulkona. Aloin työstämään sitä 2015 keväällä, mutten saanut
edes ekaa muuvia tehtyä. Kesällä sitä tuli työstettyä tasaisesti ja syksyllä se
sitten meni.
Ulkokiipeily
vs. Sisäkiipeily?
Ulkokiipeily
on ehdottomasti mun juttu! Sisäkiipeily on vaan treeniä ulkokiipeilyä varten.
Ulkokiipeilyyn
tutustuminen tapahtui, kun käytiin isän kanssa ekana kiipeilykesänä
Keljonkankaan Marvin-kivellä kokeilemassa. Alkuun tuli kiivettyä niitä
perusnelosia- ja vitosia. Aika nopeasti aloin työstelemään siltä kiveltä
sellaista Groove -nimistä reittiä. Se
taitaa olla vaikeudeltaan suunnilleen 6C. Kun se sitten työstön jälkeen meni, niin
tajusin että tämähän on itse asiassa siistimpää kuin sisäkiipeily.
Yksi
merkittävä syy ulkokiipeilyyn innostumisessa on innostava kiipeilyporukka
täällä Jyväskylässä. Keljonkankaalle ei meiltä kotonta aja fillarilla kuin
15-20 minuuttia padi selässä, mutta pidemmälle pitää melkein pakosti olla auto.
Vanhemmat harrastajat kuten esimerkiksi Kurosen Ilari, Anton ”Redpoint”
Vesterinen ja Kaukon pariskunta ovat ottaneet mua mukaan kiville ja kallioille
ja niiltä on tullut opittua myös tosi paljon. Toki myös seura on ollut mukavaa.
Boulderointi
vs. Köysikiipeily?
Boulderoinnissa
on tällä hetkellä pääpaino. Jonkun verran on tullut köyttä kiivettyä ja se
kiinnostaa kyllä, mutta hirveästi en ole päässyt käymään. Köysi SM-kisat on
uutena vuotena ja sinne pitäisi alkaa valmistautumaan.
Vahvuudet/
Heikkoudet kiipeilyssä?
Olen omasta
mielestäni aika hyvä krimpeissä. Toisaalta samaan hengenvetoon voi todeta, että
sloupperit ja open-otteet ovatkin sitten se heikkous. Fontsussa sen varsinkin huomasi tosi hyvin. Osa porukkaa
veteli slouppereistä tosi leppoisasti ja itse yritin krimpata jostain sloupin
laidasta sen minkä pystyin. Dynaamiset muuvit on myös vahvuusalue, en ala
lukottelemaan, ellei ole pakko.
Kisaamista
silmällä pitäen uskoisin, että mulla on ihan hyvä kisapää, kunhan saa vaan
kisaamisesta kokemusta. Kisatilanne ei ainakaan jännitä mitenkään erikoisesti,
vaan tuntuu lähinnä hauskalle.
Tykkään
myös projektoida. Se on itselle sellainen selkeä osa koko kiipeilyä. Pitää
opetella pieniä juttuja, joilla projekti menee eteenpäin ja sitten kun ei ole
enää opeteltavaa, pitää alkaa yrittämään vähän enemmän.
Kuka on
Keski-Suomen vahvin kiipeilijä?
Tämä on
kyllä hankala kysymys. Unkurin Ilkka on tosi vahva, mutta myös Kaukon Marko on
tosi vahva. En osaa sanoa kumpi on vahvempi.
Keiden
kiipeilijöiden suoritukset vakuuttavat?
Aina on
tosi siistiä, kun joku kiipeää kovempaa kuin koskaan. Tällä hetkellä tosi
ihmeellistä on Nallen uusi reitti. En oikein osaa edes ymmärtää sitä vielä. Fontsun
reissusta hämmentävän kova suorite oli Joonaksen (Salmi) kiipeämä
traverse-kantti (Le Lot De Poudins, 7C). Ne otteet oli niin pieniä, ettei
itsellä edes kestänyt nahkat. Myös Salon Tomin reissun viimeisenä päivänä loikkaama
Rainbow Rocket 8A oli tosi hienoa katsottavaa.
Keiden
kanssa yleensä kiipeät?
Täällä ei
ole oikein ketään junnuja, joten noiden Boulderpajan aikuisten kanssa tulee
kiivettyä. Myös isän kanssa tulee kiivettyä jonkin verran. Omalle
kehittymiselle on varmaan tehnyt ihan hyvää se, kun on päässyt kiipeämään itseä
parempien kiipeilijöiden kanssa.
Fontsu
2016. Mitä fiiliksiä reissusta?
Fiiliksenä
nousi ainakin se, että open-voimaa pitäisi saada enemmän. Sehän onnistuu
treenaamalla Paikkana se on ällistyttävä. Monet vitoset ja kutosetkin on
älyttömän hienoja. Ange Naif 7C oli tosi makea. Kiipesin sen sillä
dynotyylillä, kun se pokettityyli tuntui aika hasardille. Muutama yrkkä piti
hermotella ja sitten se meni.
Veikan ja Tomin suoritteet nauhalle sai ikuistettua Aleksi Mikkola.
Ange Naif, 7C. Veikka Volotinen ja Tomi Salo from Antti Liukkonen on Vimeo.
Forte 8A?
Varmaan tämän
kauden siistein juttu. Keväällä kävin ekoja kertoja siellä kokeilemassa
muuveja. Muistaakseni kaikki muuvit meni lukuun ottamatta sitä ekaa, joka onkin
suurimmalle osalle se vaikein. Kevään aikana kävin kyllä työstämässä tosi monta
sessiota eri kavereiden kanssa. Kesällä en käynyt kertaakaan, kun siinä on sen
verran pienet otteet. Kun syksyllä menin ekaa kertaa, hoksasin, että kesän
aikana oli tullut aika paljon voimaa lisää ja se eka muuvikin meni heti. Sen
jälkeen ei tarvinnutkaan muuta, kuin alkaa linkkaamaan niitä muuveja. Kaiken
kaikkiaan sessioita meni varmaan noin 20. Kurosen Ilari oli varsinaisena
lähetyspäivänä tsemppaamassa mut sitten kiven päälle.
Tavoitteita
tulevaisuuteen?
Jos
reittejä ajattelee, niin Jyväskylässä olisi mielessä ainakin Paddington 8A. Myös
Syyshämärä assis 8B olisi joskus tulevaisuudessa tosi hienoa kiivetä. Muuten tavoitteena
on jatkaa kiipeilyä, kehittyä ja pitää hauskaa.
 |
| Toinen hieno kuva menneisyydestä @Marko Kauko |
0 kommenttia :
Lähetä kommentti