 |
| Aaro ja Joonas vuotta myöhemmin. |
”Mikäs hänkki tos on? Aika komeen näkönen”, hämmästelin
Midnight light of Ticino kiven kohdalla, katsoessani ylärinteeseen. ”Topossa
näyttäs olevan projekti”, Joonas vastasi.
Päädyimme tarkastelemaan pitkää noin 45 astetta jyrkkää linjaa lähemmin. Kiivettävää
oli ehkä 5m, mutta toinen kivi seurasi ländiä siten, että lähes kaikki otteet
oli kopeloitavissa. Tilaa oli kuitenki sen verran hyvin, ettei däppejä
tarvitsisi pelätä. Linja näytti sen verran mahdolliselta, ettei se voi olla
enää projekti. Samalla hetkellä paikalle osui joku locaali ja kertoi, että yksi
ote on hajonnut ja nyt se on joku 7B. Päädyttii Joonaksen kanssa oitis
testailemaan muuveja.
Oli 2014 maaliskuun alkua ja reilun viikon mittainen Chironicon
reissu Leskisen ja Joonaksen kanssa oli noin puolivälissä. Olin suunnitellut
pitäväni hieman kevyemmän päivän, koska edellispäivänä linkitystä vaille jäänyt
linja kaiveli takaraivossa. Toisin kävi, päivästä tuli kaikkea muuta kuin
kevyt.
Linja lähti istumalähtönä kiven kolosta, otteet olivat pääosin
aika isoja ja hyviä pintoja sekä muuvit pitkiä. Aluksi noin 9 muuvia reipasta
kauhomista ja Kruximuuvi sloupimmalle otteelle, jossa jalat ei saisi irrota.
Sen jälkee muutama helpompi moovi ja ylhäällä ollaan. Kuitenkin aika tasapaksu,
koska muuveja mallaillessa kruxi tuntui helpolta, mutta alun jälkeen tilanne
oli toinen...
 |
| Schnittstelle koko komeudessaan. |
Linja päätyi autiosaari -reitteihini kahdesta syystä:
1. Se on ehdottomasti makein kiipeämäni boulderi Suomen
rajojen ulkopuolella. Schnittstelle on myös vähän vähemmän kiivetty, ehkä juuri
topo merkintöjen takia. Olen kuitenkin yrittänyt sitä suositella Chironicoon
menijöille.
2. Niinkuin yleistä on, mitä pahemmaksi taisteluksi homma
menee, sitä tärkeämmäksi linja muodostuu. Annoin ground uppeja varmaa 15,
joiden aikana oli lyhyempia ja pidempiä huilejä. Lähes joka kerta putosin siitä
yhdeksännestä muuvista. Lepäily meni välillä jo meditoinnin puolella ja taisin
olla jätkien mukana muillakin reiteillä välissä. Uhmaa nostatti vielä sekin, että
Leskinen liittyi projektointi seuraan ehkä puolessa välissä ja kiipesi
Schnittstellen muistaakseni tokalla.
No lopulta linja antautui ja mieli oli hyvä. Hienoudesta
kertoo sekin, että vuotta myöhemmin teimme yhden päivän piston helteiseen,
mutta kuivaan Chironicoon, jolloin Joonas ja Aaro pääsivät lähettämään saman
paketin. Hehkutus oli heilläkin ehkä edellä mainittua tasoa.
Eetu Kivioja, Lahti ja Ladeo
0 kommenttia :
Lähetä kommentti