Lemmen Jättiläinen lähtee mukaan autiosaarelle taasen monestakin syystä. Ensimmäinen ja varsin merkittävä syy on sijainti Ihastjärvellä. 90-luvun puolivälissä etsimme Juutilaisen Jarkon kanssa fanaattisesti uutta Olhavaa, tahi ainakin bouldermuuria, jossa treenata kestävyyttä niin kuin ulkomaisista lehdistä olimme lukeneet. Ihastjärven alue boulderkivineen löytyi ihan Mikkelin kupeesta ja Juha Saatsin taannoisen Sporttispurtti-jakson toimiessa esikuvana aloimme kapuilla noilla pikkukivillä. Esikuvaa vahvisti toki vielä Kaukon Jyrkin armeijapalvelus Karkialammella ja visiitit kivillä. Jyrki näki linjoja niissäkin kohdissa, joissa itse ei. All in All, Ihastjärvellä on tullut vietettyä hetki poikineen sekä harjan varressa, että tossut jalassa. Itse asiassa viime vuosina on vasta alkanut hoksaamaan, että kiipeily tuossa meidän kotibouldereilla on ihan mainiota. Kiitokset siitä muun muassa Kopran Jukalle ja Ritvasen Jaakolle, jotka viettivät Mikkelissä useita jaksoja lääkäriopintoihinsa liittyen. Kummallekin yksi merkittävä syy tänne harjoitteluihin hakeutumiseen oli hyvä kiipeily.
 |
| Veeti Liukkonen lähettämässä klassikkoa keväällä 2013. |
Sijaintia merkittävämpi seikka on linja ja reitti. Suhteellisen harvoin löytää hienoa linjaa, joka kiipeää hyvin ja jossa on vielä kaupan päälle hienot otteet. Kun vielä pitäisi Suomessa löytää reitti, joka on lähestyttävissä lähes kaikille kiipeilyn aktiivisille harrastajille menee se melkein mahdottomaksi. Graniitin ominaispiirre tuntuu olevan se, että helppoja hienoja reittejä ei meinaa löytää millään. Tässä oli kuitenkin poikkeus. Profiili on jyrkkä ja otteet osaltaan jopa pienehköjä, mutta jalkaotteiden sijoittuminen tekee muuvit mahdollisiksi ilman hirvittävää voiman tarvetta. Tämän seikan vuoksi Lemmen Jättiläinen on ollut monen kanssakiipeilijän eka ihan oikea projekti, jonka työstössä on saanut olla mukana. Veetin osalta reitti mahdollistui talvessa, kun varteen tuli muutama sentti lisää ja voimaa tarttui talven kiihkeän treenin aikana tilkka lisää. Kiipeilykaverilleni Pasille taasen rakentelimme talven aikana eri treenipaikoissa simulaattoreita pitkien vetojen harjoitteluun. Onnistumisen elämys omalla projektilla on sykähdyttävää seurattavaa, oli siinä suoriutujana itse, tahi kanssamatkaajana ja tsemppaajana.
Kolmas seikka on jakamisen ilo. Valehtelisin jos väittäisin, että ensinousun tekemisen jälkeen ei tulisi hyvä mieli, kun joku tulee vaikka tsadista asti maaseudulle kiipeämään ja saa onnistumisen elämyksen jonkun oman FA:n vuoksi. 27crags on mahdollistanut näiden onnistumisen jakamisen mainiosti ja huippua on, jos joku saapuu vaikkapa Savoon sen vuoksi, että on tarkastellut topoja sieltä ja saanut kannustuksen visiittiin sen vuoksi.
0 kommenttia :
Lähetä kommentti