Desert Island Climbs, New School: Eetu Kivioja #1 Hiljaisten Seiväshyppääjien Kerho

Eetu Kivioja liittyy mukaan Autiosaari -sarjaan ensimmäisellä reitillään Lahdesta. Nuorukainen kuuluu Lahden "Ladeo" -nimiseen superinnokkaiden kapuilijoiden porukkaan, joka on imenyt lähes fanaattisen innon varsinkin uusien kiipeilymahdollisuuksien kartoittamiseen ja ensinousujen takomiseen. Lahden alueella onkin herrojen toimesta löydetty ja avattu mittava määrä erinomaisen laadukkaan näköistä boulderia. Alueen kiipeilyä tulee omalta osaltaan viemään eteenpäin myös keväällä valmistuva Ladeo-kiipeilykeskus.


1. Hiljaisten seiväshyppääjien kerho 7A+, Lahti

Iltapäiväkahvia juodessani kesäisenä torstaipäivänä 2013, Malisen Visa soitti ” Moro, lähetääs putsaus hommiin. Meikä oli Honul (Honda) ettii kivii ja löyty yks aika hyvä”. Vaikka sen suurempaa hehkutusta puhelimessa ei ollut, kokeneen kivien löytäjän äänensävystä oli helppo kuulla, että nyt on löytynyt jotakin merkittävää. Kahvihetkeni oli päättynyt.

Treffattiin Visan kanssa puolta tuntia myöhemmin jossain matkalla ja kaahattiin normaalisti perille. Se oli…jotain todella merkittävää. Metsätie kulki kymmenen metrin päästä kiveä, mutta sille suunnalle lohkare näytti Hiacen kokoiselta pyramidilta, joiksi yleensä suuri osa metsien lohkareista osoittautuu. Alarinteen puolella totuus valkeni. Se oli korkea, ei ihan täynnä kahvoja, erotettavissa oli neljä selkeää ja itsenäistä linjaa. Kivenlaatu oli erittäin hyvää, kitkaista graniittia. Harjoja heilutellessa koitti jo ilta ja ensimmäiset yrkät joutuvat odottamaan seuraavaan päivään.

Koko komeus pari kesää myöhemmin.

Olin suunnitellut viikonlopulle Leskisen Harrin kanssa jotain Hurissalo keikkaa, mutta vallitsevissa olosuhteissa ainoa vaihtoehto mikä Leskiselle jäi, oli suunnata Lahteen. Joonaskin päätti sinä viikonloppuna Kuopion sukulointireissunsa päivää aikaisemmin ja ajoi pelipaikoille. Muistaakseni ylinopeutta.

Hiljaisten seiväshyppääjien kerho oli eka linja, mitä ruvettiin Visan kanssa yrkkäilemään. ”Kiivetään toi tosta pois, ei näytä kauheen vaikeelta.” Niillä voimilla ja kokemuksella teimme pienehkön virhearvion. Alussa vasemmalle jalalle oli hyvä jalis, mutta oikealla ei mitään. Ensimmäinen muuvi osoittautui kruksiksi, mutta pitkänä sain tehtyä sen vasen polvi jäykkänä kiveä vasten. Vajaan tunnin taikinoinnilla, sain muuvit kasaan ja pääsin ottamaan ground uppeja. Rinne, jossa kivi oli, tuntui ihmeellisen viileältä keliin nähden ja kuusista tuli hyvä varjo. Istumalähtö kompressoiden selkeistä ja hyvistä otteita, vasurin pitkä muuvi listalle, oikea käsi ylemmäs, oikea jalka huukkin ja 2-3 vasurin lypsyä täydellisillä ja hyväkitkaisilla slouppereilla. Mätsäys, väli krimppi ja jatko hyvälle otteelle. Jalat rävähtivät irti täysin vastoin aiempaa harjoittelua ja ne pyöräyttivät ilmassa hillittömän ropellin. Kädet pysyivät kiinni ja paniikin saattelemana kiipesin helpon, mutta useamman muuvin toppauksen. Hiljaisten seiväshyppääjien kerho oli noustu, ensikertaa.

Viikonloppu oli täynnä ikimuistoisia hetkiä ja kaikki neljä toinen toistaan upeampaa linjaa saivat ensinousunsa eri herrojen toimesta. Hiljaisten seiväshyppääjien kerho ei yksittäisenä linjana lähde autiollesaarelle, vaan koko A95-kivi. Siinä kulminoitui koko senhetkisen Lahti-boulderoinnin ydin.

Eetu Kivioja, Lahti ja Ladeo 

Videota aiheesta:

Share on Facebook Share on Twitter Share on Google Plus

About minaattori

This is a short description in the author block about the author. You edit it by entering text in the "Biographical Info" field in the user admin panel.