Kuutin ensimmäinen reitti sijaitsee nykyään harmittavasti lähestymisten osalta varsin sensitiivisellä kalliolla, jonne ei toki kenenkään kannusteta menevän kiikkupuuhiin. Harmi sinänsä, sillä kalliolla on muitakin klassikoita. Myös herran seuraavat reitit ovat niin hyviä valintoja, etten itsekään meinaa malttaa niitä odottaa.
 |
| Kasvot miehelle. Kuutti Pussy Wagonilla Turkissa. @Eija Huhtikorpi |
1. Kärä Dagbok 8b, Suomi
Kärä Dagbok on yksi Suomen hienoimmista reiteistä. Tai ainakin minulle se näyttäytyi sellaisena ja siksi ottaisin sen mukaani autiosaarelle. Reitin ensinoususta kiitos kuuluu yhdelle merkittävimmistä ensinousupioneereista Suomessa, eli Martin Nugentille.
Olin kokeillut reittiä vuonna 2011 Gullstenin Andyn kanssa, kun hän teki reittiin kolmannen nousun Mannin OP:n jälkeen. 2012 Haapakosken Sami houkutteli minut uusintakierrokselle, kun oli itse reittiä käynyt jo yrkkäilemässä. Koko ensimmäinen sessio reitillä meni yksittäisten vetojen opetteluun ja jatko kerrallaan etenemiseen. Reitti tuntui äärettömän raskaalta ja työläältä. Lisämausteen työstöön teki se, että Lehtosen Markus ja Hammerin Pamukin olivat mukana työstöpuuhissa ja pystyimme jakamaan porukalla toisillemme mikrobetaa eri muuveista.
Reitti on varustettu todella mielenkiintoisilla ja erikoisilla mooveilla. Moovien erikoisuudesta kertoo reittiä työstäessä kokemani kehitysprosessi. Ihan reitin alku on suht voimallinen, vaikkakin melko isoilla otteilla. Kuvassa näkyvä poikkariosuus taasen muuttuu hiukan teknisemmäksi ja otteet sormekkaammiksi. Poikkarissa on aika tarkaa löytää oikea jalkabeta, sillä otteet ovat monessa kohtaa saidereita ja eteneminen vaatii huolellista jalkabetaa. Poikkarin lopun kruksin jälkeen on kohtuullinen lepo, joka on kuitenkin slouppaavalla hyllyllä ja kroppaa on jäkitettävä niin paljon, että itse päätin siinä vain mankkailla ja jatkaa matkaa. Lopun kruksilukosta itsekin putoilin jonkun kerran. Itse muuvi ei ole sinällään vaikea, mutta sinne päästessään on vain niin pumpussa, että muuvi muuttuu nihkeäksi. Kokonaisuudessaan reitissä ei ole kokonaisuudesta eroavan vaikeita muuveja, vaan se on voimakestävyysluonteessaan poikkeuksellinen Suomi-reitti.
Toinen sessio reitillä meni jo huomattavasti paremmin ja tipuin lopun kruxilukossa kolmesti. Habakoski olikin suhteellisen hämmentynyt ekan ja tokan session kehityskaaresta. Kolmannessa sessiossa sain reitin kiivettyä! Pamu kiipesi reitin ennen minua, joten oli helppoa loikata lähetysputkeen. Samin ja Markuksen yrkät olivat myös erittäin hyviä ja oli lähellä, ettei tullut poikkeuksellista kiipeilypäivää, jossa kaikki olisivat saaneet suoritusmerkinnän. Ero ensimmäisen ja kolmannen kerran välillä oli liki dramaattinen!
 |
| Ensinousija Martin Nugent esittelee kruksimuuvia @Rami Haakana |
Tuolloin päätin, että jatkossa yritän hienoja reittejä vähintään kolmena sessiona. Jos sinä aikana ei tapahdu selvää kehitystä ja reitin pääseminen tuntuu edelleen lähes mahdottomuudelta, on aika mennä kotiin ja tulla takaisin paremmassa kunnossa. Myös tämä kokemus ja oivallus olivat omiaan tekemään reitistä minulle unohtumattoman. 27cragsin kolmen tähden suora rivi ei tule reitille vahingossa.
Kuutti Huhtikorpi
0 kommenttia :
Lähetä kommentti