90-luvun sumuisina vuosina silloisen MTK:n kärkiosaajat uskaltautuivat jäljittämään ERÄ-lehteen kiipeilystä kirjoittaneen Herra Mannisen Ristiinasta ja pyytämään opastusta Savon kiipeilyn saloihin. Isä-Manninen toi mukanaan nuoren, mutta sitäkin vahvemman Mikko (sittemmin myös
Kissa) nimen saaneen poikansa, joka esitteli liian pienissä Boreal Laser -tossuissa oman 3-pulttisen sporttiluomuksensa
Ruoska 7a. Reitin greidiä olivat spekuloineet myös sitä tapailleet
Juha Saatsi ja Savossa tuolloin useastikin vieraillut Grad Old Man
Kari Poti.
Intoa täynnä kuin ilmapallo kävimme reittiä työstämässä useampaankin otteeseen, mutta kruksiksi muodostuivat La Sportiva Mythos -merkkiset kiipeilyjalkineet, joiden pyöreät kantit eivät tuntuneet antavan reitin nirkoisille jalkaotteille tarvittavaa pitoa. Omat bambimaisen kankeat liikkeeni koin tuskastuttaviksi, kun silloin vielä varsin nuori Mikko suoritti reitin liikesarjat minkkimäisen sulavasti. Reitin ratkaisuksi löytyi Five Ten Anasazien ostaminen. Noilla kuuluisilla listatossuilla koin itsekkin ensimmäisen merkittävän onnistumisen elämyksen siirryttyäni seitsemännen greiodin tuolle puolelle.
This is a short description in the author block about the author. You edit it by entering text in the "Biographical Info" field in the user admin panel.
4 kommenttia :
Siis nämä kuvathan voisi olla viime kesältä! Joitain hienoisia vanhenemisen merkkejä näkyy ainoastaan Mikossa. Ikinuori Antti näyttää tismalleen samalta kuin nykyäänkin, tosin Harry Potter henkiset prillit on saatu jättää laseroperaation seurauksena pöytälaatikkoon...
Hehe, kiipeilyn kulta-aikoja. Ensinousu tehtiin muuten mythoksilla...
Sen kyllä varsin valehtelet... ;) Itsellä kiipeilyssä tapahtui five tenien hankkimisen jälkeen yhtä dramaattinen muutos, kuin vartalossa kolmenkymmenen ikävuoden jälkeen.
Kiipeily meni läskiksi?
Lähetä kommentti