Birdman 8a (tais mennä kolmannella yrkällä) |
Sami Koponen. Jos en vielä ole maininnut, että tätä nimeä kannattaa kiipeilyrintamalla seurata, niin nyt mainitsen. Ja jos olen, niin sittenpä toistan itseäni (ja varmasti hyvästä syystä). Viime viikolla jo kirjailtiinkin, että nuorukainen flässäsi 8A:n (David and Goliath) ja lähetti perään Västervikin superklassikon Hourglassin 8B. Viiden päivän reissu. Moni olisi varmasti ihan tyytyväinen tuohonkin settiin. Sami ei. Soittelinkin reissun jälkeen herralle kysyäkseni hiukka kuulumisia.
Moro ja onnittelut mahtavasta reissusta! Kävit vielä tullessa Turussa kisailemassa, miten meni?
Kiitti! Reissu oli aivan huippu, kiitokset pojille (Romppainen & Ikonen). Kisat ei mennyt enää ihan samaa rataa, oli hiukan takki tyhjä. Hävisin Andyllekin ;-) Nyt parantelen kotona flunssaa, mutta kyllä se tästä.
Kerrohan vielä nopea tiivistelmä noista reissun ekoista lähetyksistä?
No tuo David and Goliath on sellainen 55 asteinen suoraviivainen training board -hänkki. Olin katsellut siitä joitain betavideoita ja funtsinut, että se on mun tyylinen reitti, joka kannattaa yrittää flässätä. Keli oli ekoina kahtena päivänä vähän nuhruinen, mutta kun viimein reitti löydettiin ajattelin että kyllä siihen kantsii yrkkä antaa. Flashista tuli aika hyvä itseluottamus, kun oli ollut vähän kysymysmerkkiä mielessä. En ollut kiivennyt pariin viikkoon, kun teloin jalan boulderliigan vika osakilpailussa. Olin joka tapauksessa campustellut ja tehnyt roikuntoja, joten ei suurta hämmennystä kuitenkaan ollut.
Pojat oli sitten niin innoissaan, että halusivat lähteä käymään Hourglassillakin. Totesin, että mikäs siinä, voihan niitä muuveja testailla. Reitin näytyäni olin ihan myyty. Se on ihan huippu! Ehdottomasti Desert Island Climb -ainesta. Alkuun muuvit tuntui hiukka nihkeälle, mutta pikku hiljaa rentous kuitenkin löytyi. Sainkin seisomalähdön (7C) kiivettyä parilla yrkällä ja ajattelin ottaa suoraan yrkkiä alhaalta saakka. Kun sain viidennen ja mulle vaikeimman muuvin pidettyä, olin aika varma, että kyllä tää menee. Yritin kuitenkin ottaa ihan rauhallisesti ja parin yrkän päästä koko komeus menikin. Paketti tyhjeni sen verran, ettei tullut sitten enää oikein muiden reittien yrkkäämisestä sinä päivänä mitään.
Käsittämättömän hienon Fade to Black 7c+ -reitin työstelyä... |
Kävittekö monessa paikassa katselemassa reittejä?
Joo, siellä on niin valtava määrä kiveä, ettei tarvitse huonoja kiivetä. Kun on vielä ikämiesten kanssa liikkeellä, ei mene aika nukkumiseen :-). Joka päivä oltiin matkalla kiville viimeistään klo 09.00 ja takas tultiin 21.00. Onneksi olin tottunut aikaisiin lähtöihin ikämies-Ojalan reissuilla. Oikeastihan on mahtavaa olla ajoissa liikkeellä, niin riittää enemmän aikaa kiivetä. Sami oli myös yhteyksissä Stefan Rasmuseniin, joka kävi näyttää meille uusia ja vanhoja paikkoja. Stefanhan on aika merkittävä pioneeri tuolla alueella.
Jäikö muita reittejä mieleen noiden lisäksi?
Varmaan kaikki. Ei tullut oikeastaan huonoja kiivettyäkään. Mutta jotkut reitit ehkä muita enemmän:
Micki 8A. Tämä oli aika makea kahden muuvin power-probleema. Jännittävää oli myös se, että taisin tehdä siihen toistonousun kuutisen vuotta ensinousun jälkeen. Kumma juttu, sillä sen on ihan yhden pääalueen laidalla ja tosi makea reitti.
Dillerium 8A. Olin aika lähellä flashiä ja hienoksi tän reitin teki se, etten uskonut sen olevan mun tyylinen. Kivi on sellainen hassun näköinen omituinen pallo, jossa on krimppejä kyljessä. Sisälsi myös huukkailua, joten oli vielä hienompaa kiivetä se.
Awake The Unkind 8a flash |
Awake the Unkind 8A (7C+). Olin pitkän päivän jälkeen aika romuna, kun koko päivä oli kiivetty. Tätä reittiä oli etitty joku toinen päivä jo pari tuntia, löytämättä. Stefanin ohjeilla se kuitenkin löytyi ja olin taas aika innoissani. Viitisen metriä korkea selkeä feissi, jossa menee krimppejä tasaisilla (Pitkillä) väleillä. Päätin lämmitellä kunnolla, kun olo oli aika nahjus. Jostain löytyi vielä sen verran virtaa, että flash tuntui tosi solidille. Sami ja Paavokin oli aika ihmeissään, kun muuvit meni melko lailla lukotellen. Joskus kaikki vaan loksahtaa kohdalleen.
Soulfly 8a |
Soulfly 8A. Vikan päivän vika yrkkä ja vika reitti. Olin aika hyvilläni, kun reitti meni sillä yrkällä, ei olisi ollut enää paljon annettavaa. Tää on kuitenkin 20 muuvinen katto. Romppaisen Sami kommentoi nuoremman Samin suoritusta seuraavasti: "Vikana aamuna herättiin paikat niin paketissa, että toivo päivän suoritteisiin oli melko alhaalla. Mentiin kuitenkin katsomaan Soulfly, vaikka vaan seuraavaa reissua silmällä pitäen. Reissuväsymys painoi jopa nuortakin herraa ja nahkat oli koko porukalla ihan finaalissa. Nuorukaisen tykit oli aamulla niin kankeana, ettei lämppäri 7bemarin muuvit meinannut lähteä aukeamaan (tosin 5 minuuttia myöhemmin Sami kuitenkin kiipesi 7c+ lämppärin). Nähtyään Soulflyn kaveri innostui siitä kuitenkin niin paljon, että halusi alkaa työstämään muuveja joka tapauksessa. Nahkat oli niin ohuena, että otteisiinkin jäi kudosnesteistä mustat jäljet. Puheetkin olivat kääntyneet jo enemmän laivabuffetin tikkaamiseen ja sendiskumpan kulautteluun. Alettiin jo pakkailemaan kamoja kun Sami päätti kuitenkin ottaa yhden yrkän alhaalta asti. Eihän siinä. Miehet asemiin ja huutokuoro käyntiin. En tiedä mistä puskasta Sami sen asenteen veti, mutta jollain käsittämättömällä tavalla nuorukainen onnistui materialisoitumaan tuon mittavan keivin päälle. Aika moneen otteeseen reissua täytyi oikein hymyillä tuolle nuoren miehen suoritustasolle. Aivan priimaluokkaa niin henkisellä kuin fyysiselläkin puolella."
Näiden suoritusten lisäksi tikkilistalle tarttui lisäksi puolenkymmentä 8A:ta ja tukku seiskoja. Suhteellisen kova tikkilista viiden päivän reissulle. Linkki Samin 27cragsiin.
Sulla on hyvä sponssi Bouldertehtaan kautta ja olet siihen ilmeisesti tyytyväinen. Oletko pohtinut sponsoreiden hankkimista isommalla volyymillä (vaatevalmistajat...), jotta pääsisit reissaamaan enemmän?
Onhan sitä tullut mietittyä, mutta olen kyllä tämänhetkiseen tilanteeseen erittäin tyytyväinen. OP on ollut tukena muutenkin, kuin vain sponsoroinnin puolesta. Mulla ei varsinaisesti ole mitään haavetta ammattilaisuudesta, vaan kiipeily on edelleen vaan harrastus (toki todella tärkeä sellainen). Olen miettinyt tuota ammattilaisuuttakin aika paljon ja todennut, että oikeasti ammattilaisena pärjääviä on todella pieni määrä. En ole varma riittääkö omat rahkeet ihan sellaiselle tasolle ja lisäksi kuukausien reissaaminen olisi aika raju panostus ainakin omassa tämänhetkisessä elämäntilanteessa. Siistiähän reissaaminen on, mutta haluan myös saada jatko-opintoja alkuun ja Suomessa on myös tosi paljon reittejä jotka haluan ehdottomasti kiivetä.
Namaste 8a+ |
Mitkä reitit seuraavana työn alla?
Köysireiteistä Syncro ja Kära Dagbok. Bouldereista Hypergravity ja Armoton. Ajattelin siirtyä pikku hiljaa enemmän pihamoodiin ja alkaa kiipee köydellä heti kun kalliot vain kuivuu. Voimakestävyyttä on kuitenkin miellyttävämpää tehdä kalliolla kuin sisällä. Käyn joka tapauksessa varmaan session tai kaksi viikossa sisällä, jotta voimatasot pysyy yllä. Toisaalta myös trädi kiinnostaa ja Mustavuorella on vielä kiivettävää ja ....
0 kommenttia :
Lähetä kommentti