Juho Knuuttila liittyy MTK-possejen saarelle omilla reitellään. Juho on nuoremman polven vuoristokaurisposse, joka on suhteellisen nopeaan tahtiin tikannut reittejä kokeneiden jermujen (Tatu Autio, Ode Siivonen...) jalanjäljissä. Viime kaudella tikkilistalta löytyy muun muassa Eigerin legendaarinen pohjoisseinä, joten kahdenkymmenen ikään nähden nuorukainen on jo ehtinyt touhuta. mukavasti. Toki listalta löytyy myös perus-Blancit ja yli 7000m huippujakin. Alla oleva kertomus valottaa kuitenkin hieman herran tulevaisuuden visiointia. vuorikiipeilynkin saralta. Kesä Juholta kuluu Alpeilla Chamonixin maisemissa, joten saamme varmasti seurata edesottamuksia lisää vuoden aikana.
1. Predator, 6c
1. Predator, 6c
Predator, Itä-Suomalainen sporttihelmi. |
Jos
pitäisi valita yksi sporttireitti Suomesta – olisi se Simpeleen Haukkavuoren
Predator. Poikkeuksellisen monipuolista otekiipeilyä sisältävää reittiä
uskaltaa hehkuttaa välittömäksi klassikoksi. Mies reitin takana on tietenkin
Haukkavuorta kärsivällisesti kehittänyt vuorikauris Tatu Autio.
Tarina
Predatorin kohtaamiseen alkoi jo vuosi
sitten kevättalvella, kun olin päätynyt alpinistille kaikkein
epätodennäköisimpään paikkaan – Saint
Legeriin. Hänkkäävä tufakiipeily aivan liian kuumassa kelissä ei varsinaisesti
muodostunut suosikikseni, mutta jokin ilmeisesti kliksahti päässä tuolla
reissulla, johtui se sitten aivojen lämpöhalvauksesta tai kiipeilyparini Juhan
vakuuttavasta sporttikiipeilyn hyötyjen kertaamisesta. Kun pääsin takaisin
Suomeen, päätin suunnata fokuksen
tekniseen alppikiipeilyyn isojen vuorien kävelyn sijaan. Ja sehän tarkoitti
kaltsihommiin panostamista aivan uudella tasolla. Faktahan on se, että mitä
kovempaa kiipeät sporttia, sitä laajempi reservi sinulla on moderneille
alppireiteille, joilla kiivetään vaikeaa kalliota, draikkaa ja jäätä (esim. M8,
7a, WI6).
Eräänä
toukokuisena aamuna oltiin taas kerran ajeltu Haukkikselle hyvän kiipeilyn
toivossa. Suunnitelmissa oli kiivetä projektointipäivän päätteeksi Predator,
josta ei löytynyt vielä yhtään logimerkintää 27cragsistä. Ennakko-odotuksia ei
ollut. Silmiin pisti lähinnä alun reipas pulttiväli ja mielenkiintoiselta
näyttävä katon ohitus reitin loppuvaiheilla.
On-sight
yrkällä hymy levisi kasvoille. Kiipeilyhän oli helvetin hauskaa! Mukavia
otteita ja monipuolista liikkumista. Suomalaiselle graniitille tyypillisestä
krimppiviidakosta ei ollut tietoakaan. Pultitkin oli juuri siellä missä niitä
tarvittiin. Omasta mielestäni alun väljä pulttaus tuo pienen lisämausteensa
reitille positiivisessa mielessä. En itsekkään ole pultti/metri ralliratojen
ystävä.
Olin
jo varma saitista, mutta klassisesti sen seurauksena keskittyminen pääsi
herpaantumaan. Lyhyen köydessä roikkumisen jälkeen tsekkasin reitin ankkurille
asti. Toinen yritys jäikin lopulta seuraavaan aamuun, jolloin kiipesin linjan
lämpäksi.
Juho kasaamassa reserviä koviin vuorinousuihin. |
Reitti
kiipeää tasaisen nätisti, vienosti vasemmalle kaartaen. Varsinkin katon alapuolinen hand-traverse
tuntuu ilmavalta, vaikka ollaankin släbillä. Predator jakaa viimeisen pulttinsa
ja katon yläpuolella olevan ankkurin viereisen 4.20:n (7a+) kanssa. Mutta ei reitistä sen enempää, jokainen
menkööt kokemaan sen itse!
En
olisi uskonut, mutta Predatorin jälkeen olin niin fiilisissä, että asetin
sporttikiipeilyyn samalla tavalla tavoitteet kuin vuorillekkin. Luulenpa, että aurinkoisena maaliskuun
päivänä voi Haukkavuorelta bongata allekirjoittaneen rimpuilemasta joillakin
ikuisuusprojekteista.
Juhoa sponsoroivat seuraavat tahot:
Imatran Kaupunki
Lowa
Gloryfy
Sigg
Herran edesottamuksia voi seurata myös sosiaalisessa mediassa:
Instagram
Facebook
Juhoa sponsoroivat seuraavat tahot:
Imatran Kaupunki
Lowa
Gloryfy
Sigg
Herran edesottamuksia voi seurata myös sosiaalisessa mediassa:
0 kommenttia :
Lähetä kommentti